Uni on kipulääke, kivunhoito on unilääke.

Uni on yksi tärkeimmistä asioista terveydellemme, vaikka emme täysin tarkasti tietäisikään miksi. Ainakin unenpuute näkyy nopeasti mielialassa ja keskittymiskyvyssä. Uni on tärkeää aikaa siis ainakin mielen lepäämiselle, mutta myös solujen korjautumiselle. Nukkuessaan ihminen palautuu valveillaolon rasituksesta.

Kipu on unen kannalta haitallista. Kipu nostaa vireystilaa, eikä pahimmassa tapauksessa anna nukahtaa. Kipu vie huomion ja nostaa stressitasoja. Stressin aikana hengitys muuttuu pinnalliseksi ja sydämen syke kasvaa. Tällöin sympaattinen hermosto on aktivoituneena ja siirtää meidät valmiustilaan juuri silloin, kun meidän tulisi levätä. Kiitti vaan hermosto, kun suojelet, mutta antaisitko edes nukkua?

Nukahtamisvaikeuksien lisäksi kipu voi haitata unen kestoa. On hyvin tyypillistä, että esimerkiksi selkäkipuinen heräilee yöllä vaihdellessaan asentoa. Osa taas heräilee aamuyöstä tai tuntia paria liian aikaisin, jolloin unensaanti ei ole ollut aivan riittävää.

Esimerkiksi fibromyalgikolla kivulias päivä voi ennustaa huonosti nukuttua yötä. Myös migreenissä ja muissa päänsäryissä esiintyy univaikeuksia. Toisaalta, jos unenpäästä saa kiinni, voi se olla mitä mainioin kipulääke.

Unettomuus ja univaikeudet madaltavat myös kipukynnystä. Tämä tarkoittaa sitä, että aistimme kipua normaalia herkemmin. Tämä on kivunhoidon kannalta vahingollista, koska esimerkiksi mekaanistyyppisessä, liikkeeseen ja asentoihin reagoivassa kivussa, herkkyys liikkeen tuottamalle kivulle kasvaa. Siinä tapahtuu siis juuri päinvastoin kuin hoidollisesti olisi tarkoitus tapahtua.

Vastaanotolla väsymyksen monesti huomaa. Kipupotilas saattaa rauhallisessa hoidossa rentoutua niin, että tekisi mieli nukahtaa. Mielestäni unen tarve on hoidollisesti niin tärkeää, että antaa mennä vaan! Omalle hoitopöydälleni saa hetkeksi torkahtaa, jos siltä tuntuu. Sitä ei tarvitse lainkaan hävetä – ei hoitajan eikä potilaankaan.

En ikinä unohda sitä ilmettä, joka eräällä nuorella miehellä oli kasvoillaan kolmannelle hoitokerralle tultuaan, kun hän oli edellisen hoidon jälkeen saanut ensimmäisen kerran moneen vuoteen nukuttua yhtäjaksoisesti kahdeksan tunnin yöunet. Se hymy ei paljon enää leveämpi olisi voinut olla. Parhaat hoitopalautteet ovat juuri tällaisia!

Blogaukseni on myös siinä mielessä ajankohtainen, että pian alkaa Timo Kettusen Univalmennus, joka kannattaa katsastaa, jos tuntuu siltä, että unelle olisi tarvetta.

Hyviä yö- ja päiväunia kaikille!